Karjalan Kovin 2017 on takana taas. Tänävuonna kelit hellivät kilpailijoita ja Imatran puitteet olivat kohdillaan CrossFit -kilpailua varten: Ukonniemen stadion tarjosi monipuoliset mahdollisuudet kilpalajeille ja tämän lisäksi katsomo loi mukavan intiimin tunnelman, sillä se kaartui lavan molemmille puolille. Kilpailuun lähdin karsintasijalta 4, joten pääsin heti naisten kuumaan heatiin kilpailemaan.
Perjantai
1. Äkkilähtö:
40 leuanvetoa
10 maastavetoa (110kg)
Paperilla laji kuulosti kiinnostavalta, vaikka maastaveto arvelluttikin ison painon vuoksi (110kg on oma 5 toiston maksimi). Mietin pitkään lähestymistaktiikkaa lajiin, mutta päädyin suorittamaan leuanvedot fiilispohjalta ja mavessa ajatuksena oli kiskoa ensimmäisessä setissä niin monta toistoa kuin vaan tulisi. Leuat tuntuivatkin suhteellisen kevyeltä, mutta ensimmäisessä setissä vedin 23 toistoa, sillä en halunnut vetää leukoja päätyyn asti ja tuhlata kaikkia voimia heti kerralla. Lyhyen tauon jälkeen tein 10 toistoa ja pikkutauolla loput 8 toistoa. Maastavetotangolle kiiruhdin adrenaliinihuuruissa ja vedin ensimmäiset 4 toistoa putkeen, tämän jälkeen kaksi toistoa ja loput ykkösinä. Paino oli odotusteni mukaisesti todella raskas ja tuntui kuin olisin maksimia vetänyt joka toistolla. Sijoitukseen olin erittäin tyytyväinen, sillä tiesin, että leuat kuuluvat vahvuuksiin kun taas mave ei niinkään.
Sijoitus: 8
2. Pitkä veto
10 km soutuergolla
Heti kun laji julkistettiin, teki mieli jättää kisat väliin. Soutu, jos mikä, ei kuulu suosikkeihin eikä varsinkaan pitkän matkan soutu, sillä olen melko kevyt, en erityisen pitkä, enkä erityisen vahvakaan. Kuitenkin kisan lähestyessä laji alkoi jokseenkin kiehtomaan, sillä halusin tietää mihin pystyn ja kuinka äärirajoille saan itseni vietyä. Asetin itselleni tavoitevauhdin ja rukoilin, että pystyisin ylläpitämään sitä koko soudun ajan. Olen aiemmin soutanut pisimmillään 5 km ja tämäkin on ollut yhtä tuskaa, joten minulla ei siis ollut hajuakaan, miltä tästä puolet pidempi matka tuntuisi. Kuten arvelinkin, ei se soutu mitään herkkua ollut. 5 tonnin jälkeen kahvaa sai kiskoa kaikin voimin, jotta vauhti pysyisi yllä, ja vetelinkin loppuun saakka aivan täydellä teholla. Tulokseen täytyy olla tyytyväinen, sillä pysyin suunnitelmassani ja tein parhaani.
Sijoitus: 20
Päivän jälkeen olo oli suhteellisen hyvä lukuunottamatta selkää, joka oli vetänyt aikamoiseen jumiin maastavedoista. Toivoin kuitenkin selän palautuvan yön aikana joten kuten, sillä seuraavan päivän lajeissa tulisin tarvitsemaan vahvaa keskivartaloa. Hotellilla vedin kunnon palauttavat safkat naamariin ja suihkun kautta pehkuihin.
Lauantain ja sunnuntain raportit tulossa tuota pikaa!
Kuvat: Eino Ansio / Karjalan Kovin