Monilla on käsitys siitä, että kehitys on taattua, kunhan muistaa treenata, syödä ja nukkua. Helppo homma! Vai onko sittenkään?
Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen
Kehittymisen kolme peruspilaria ovat harjoittelu, ravinto ja lepo ja näiden tasapainoinen suhde kuntoilijan tai urheilijan arjessa. Harjoittelu stimuloi kehitystä, mutta varsinaisesti se tapahtuu ravinnon ja levon myötä. Mikäli nämä kaksi jälkimmäistä tekijää eivät ole kunnossa, ei kehitys ole optimaalisinta.
Näiden lisäksi yksi keskeinen ellei keskeisin avain kehitykseen on oma pää. Se, mitä siellä pään sisällä tapahtuu. Ei vain treenatessa, vaan kaikkien näiden muidenkin harjoitteluun liittyvien osa-alueiden puolesta. Kuinka paljon unta tarvitsen? Olisiko syytä nukkua päiväunet? Miten ajoitan ruokailut kiireen keskellä? Teenkö vielä muutaman toiston vai jätänkö sarjan tähän? Olenko mielestäni heikko ja mitätön verrattuna muihin? Olenko valmis tekemään uhrauksia tavoitteeni saavuttamiseksi?
Omalla ajatusmaailmalla ja asenteella on älyttömän suuri vaikutus kehittymiseen. Selkeä tavoite lisää motivaatiota ja johtaa siihen, että on halu tehdä enemmän ja halu kehittyä. Tällöin on valmis näkemään vaivaa kehityksen eteen ja palaamaan tavoitteeseen haasteiden tullessa eteen.
Minulle vahva mieli harjoittelussa tarkoittaa sitä, että haluan ja jaksan tehdä sarjat loppuun asti ja jopa pari toistoa lisää. Haluan ylittää itseni ja voittaa vanhat tulokseni. Järjestän aikaa harjoittelulle ja unohdan turhat tekosyyt. Olen valmis suunnittelemaan seuraavan päivän ruokailut etukäteen ja pakkaamaan eväät mukaan tarvittaessa. Pidän huolta riittävästä levosta ja kunnollisista yöunista.
Kaikki edellä mainittu vaatii päättäväisyyttä, mutta uskon, että sinnikkyydellä ja tahdonvoimalla nämä asiat voivat muotoutua rutiineiksi.
